Mielenrauhaa luonnosta

Nyt sää suosii jo huhtikuussa. Mieli halajaa metsään. Tällä kertaa tarkoituksena on löytää lähikohde, ja mikäs sen parempi kuin pätkä Birgitan polkua. Olemme kiertäneet polkua osissa ja toinen puoli kierrosta on vielä kokonaan kulkematta. Kyseessä on päiväretki Houkkalammilta Siisjärvelle. Karttaa katsoessa katse aina valikoi mielummin sen vähän vaikeamman reitin, niin nytkin. Yleensä se tarkoittaa rauhallisempaa metsätaivalta. Eikä tämä olettamus pettänyt nytkään. Birgitan polku on merkitty keltaisen merkein ja näitä olikin riittävästi tällä reitillä, vaikka reitille osui hakkuualueitakin. Perillä meitä odottaisi Siisjärvenkukkula näköaloineen ja oiva eväspaikka Siisjärven rannalla. Ja pitäisi matkalle osua pirunpeltokin. Polku oli jokseenkin kivinen ja juurakkoinen, joten kaikki helpoiten kuljettava reitti se ei ole. Metsä itsessään on kaunis ja matkalle mahtuu kalliota, suota, kivikkoa, hakkuualueita ja jyrkkiä mäkiä. Paljon katseltavaa ja ihasteltava...

Haa kevät on täällä. Retkeilykausi alkakoon. Nyt on kaivettava rinkat ja reput vintiltä tuulettamaan. Mikäs sen parempi tuuletus paikka kuin metsä. Pääsiäisenä luvattu ihanaa säätä, mutta monin paikoin on kuitenkin vielä aika paljon lunta. Tässähän haasteena ei ole lumiset polut, vaan metsäteiden kunto, kuinka päästä autolla reitin alkuun. Ensin suunnitelmissa oli Seitseminen, mutta vaellusryhmässä olleiden tietojen valossa päädyimme kuitenkin vähän tähän lähemmäksi, keväisemmän luonnon toivossa. Muistelimme viime kevään päiväreissua Laipanmaalle ja muistimme meiltä jääneen kiertämättä toinen puolisko alueesta. Sinne siis ja lähtöpaikaksi valitsimme Pihtilammen. Aikomuksena meillä oli kiertää  Hirvijärven kierros. Pihtilampeen menevä tie oli ihan ajettavassa kunnossa ja saimme auton parkkiin läheiselle parkkipaikalle. Siitä retkeily oli hyvä aloittaa. Lähtöpaikka oli aivan ihastuttava laavuineen ja tulipaikkoineen. Tästä on varmasti kesällä mahtava näkymä ilta-...

Toijalan luontopolku helmikuussa 2019 talvipäivänä. Lähdin vapaapäivän kunniaksi ulos syömään. Matkaseura oli mitä parhainta, kun yksin tallustelin läheiselle luontopolulle. Sää antoi vähän lisähaastetta, kun kaikki jalkakäytävät olivat aivan jäässä. Nastat jalkaan ja sauvat mukaan. Vähän jännitti kuinka tässä käy, kun en ollut varma polun kunnosta näin talvella. Mutta turhaan, aina on joku muukin metsään menijä. Tossua toisen eteen siis. Aikaisemmin olen kävellyt tämän luontopolun vain kesäaikaan ja täytyy tunnustaa, että siitä on jo aikaa muutama vuosi. Mielestäni tämä ei ole niitä parhaita paikkoja nauttia luonnonrauhasta, kun sijaitsee aivan moottoritien kupeessa. Mutta annetaan mahdollisuus... Opasteet oli uusittu siitä kiitos tekijöille. Muuten luontopolun tietynlainen hohto puuttui, kun pitkospuut olivat lumen peitossa  ja moottoritienmeteli tuntui korvissa. Loppupätkällä äänet vähän hiljeni ja pari lintuakin yritti sirkuttaa. Lintutornilla on hyvä ka...