Taikametsä Kintulammilla

Kintulammi Tampereella, 

joka sijaitsee noin 20 km Tampereen keskustasta Teiskon suuntaan.

Koko kesä mietittiin Kintulammelle menoa, kun siitä jostain luettiin. Kesä ehti mennä, mutta nyt oli tulossa kaunis syksysää, pienellä pakkasella. 

Reppuun eväät ja vähän vaatetta. Ja sitten menoksi Tamperetta kohti, määränpääksi valitsimme P2 parkkipaikan, joka osoittautui vähän pieneksi, alueen suosioon nähden. Saatiin auto kuitenkin tien reunaan monien muiden autojen jatkoksi.

Tarkoitus oli käydä Kaulamoisen tulipaikalla ja palata vähän eri reittiä takaisin.  Alueen toinen osa jätetään ensi kertaan. Yhteensä alueella on noin 15 km merkittyjä polkuja.

Valitsimme pienemmmän polun ja sukelsimme metsän uumeniin. Polku oli hyvä ja metsä jopa hieman taianomainen. Valkoinen huura puissa soiden kohdalla teki hienon kontrastin muuten vihreän metsän kanssa.

Metsä oli monimuotoista, löytyy suoalueita,  vesistöä, kallioita, välillä kävellään polulla, välillä pitkospuilla. Laavuja ja tulipaikkoja alueella on yhteensä viisi. 

Ensimmäinen laavu oli heti alkutaipaleella kintulammen äärellä, pieni laavu lammen kupeessa. Hienot maisemat kruunaavat tämän tulipaikan. 

Meillä kuitenkin matka jatkuu kohti Kaulamoista, jossa meillä oli tarkoitus tehdä lounas. Hieno paikka tämäkin. Tulipaikalla oli vänhän ruuhkaa, mutta me laskeuduimme vähän alaspäin rantaan päin ja löysimmekin hyvän rauhallisen paikan kokkailua varten. 

Meillä on mukana oma risukeitin, jolla on hyvä ruoka valmistaa ja kahvit kiehauttaa. Näin päiväretkelle yleensä nappaamme myös omat risukeittimeen sopivat puut kotoa, kun reppuun kuitenkin mahtuu. Syttyy hyvin ja puut ovat varmasti kuivia.

Paluumatkalle lähdettiin aluksi samaa reittiä, mutta hetken päästä lähdettiin Kintulammin majaa kohti. Se on vuokramaja Kintulammin rannassa hienolla paikalla. 

Ensin kuitenkin pääsimme kulkemaan pitkospuita pitkin ja kyllä olikin hienot maisemat omalla tavallaan. 

Kohta saavuimmekin takas autolle ja onneksi ennen pimeää, joka saattaa yllättää. Vaikka omassa lähimetsässä pimeässä lenkkeily onkin hienoa, niin oudossa ympäristössä en välttämättä sitä mielellään koe, varsinkaan kun kunnon otsalamppu ei sattunut mukaan.

Polut olivat selvästi merkattuja, joten tällä kertaa mekään ei eksytty. Ollenkaan.