Mielenrauhaa luonnosta

Kintulammi Tampereella,  joka sijaitsee noin 20 km Tampereen keskustasta Teiskon suuntaan. Koko kesä mietittiin Kintulammelle menoa, kun siitä jostain luettiin. Kesä ehti mennä, mutta nyt oli tulossa kaunis syksysää, pienellä pakkasella.  Reppuun eväät ja vähän vaatetta. Ja sitten menoksi Tamperetta kohti, määränpääksi valitsimme P2 parkkipaikan, joka osoittautui vähän pieneksi, alueen suosioon nähden. Saatiin auto kuitenkin tien reunaan monien muiden autojen jatkoksi. Tarkoitus oli käydä Kaulamoisen tulipaikalla ja palata vähän eri reittiä takaisin.  Alueen toinen osa jätetään ensi kertaan. Yhteensä alueella on noin 15 km merkittyjä polkuja. Valitsimme pienemmmän polun ja sukelsimme metsän uumeniin. Polku oli hyvä ja metsä jopa hieman taianomainen. Valkoinen huura puissa soiden kohdalla teki hienon kontrastin muuten vihreän metsän kanssa. Metsä oli monimuotoista, löytyy suoalueita,  vesistöä, kallioita, välillä kävellään po...

Pimeetä, sateista, väsyttää....sohva vetää puoleensa ja perse leviää. Nyt tekosyyt romukoppaan, ulos ja lenkille. Nyt lähimetsät kunniaan. Vähän jo välillä lähimetsäpolut alkoi kyllästyttää, kun vaihtelua ei mukamas ollut. Sitten välähti, kirjaimellisesti, taskulamppu otsalle ja metsään kävelylenkille. Vautsi, ihan hieno kokemus. Maisemat todellakin näytti uusilta ja pieni tihkusadekkaan ei tunnelmaa latistanut. Olo oli mitä mahtavin ja poluilla ei totisesti ollut ruuhkaa. Tämä kyllä vaatii hyvän lampun ja varalamppukaan ei ole pahasta, jos vaikka virta loppuu kesken lenkin. Tuttu polku näin aluksi myös tuo turvaa, koska pimeä metsä voi olla myös hieman pelottava. Tämä antaa aivan uskomattoman paljon uutta virtaa tähän pimeään ajan lenkkeilyyn. Seuraavaksi täytyy kokeilla retkeilyn merkeissä tätä. Ei muuta kuin kokeilemaan.

Nokia, Kaakkurinjärvet Kauniina syksyisenä päivänä, lokakuun 14. 2018. Nyt jalka on kunnossa ja uskaltaa vihdoin lähteä retkeilemään. Kohde valikoitui nettiä selaamalla ja tarkoitus oli löytää retkikohde melko läheltä. "Kaakkurijärvet on erämainen luonnontilaisten pienten järvien ja lampien kokonaisuus, joka sijaitsee Nokialla." Tämä  kuulosti todella hyvältä. Lähin osoite lähtöpisteeseen Pinsiöntie 340, 37130 Nokia, se siis mapsiin ja menoksi. Tässä kohden reput oli jo pakattu ja odottivat vaan kantajaa. Perille päästyämme huomasimme monen muunkin tulleen nauttimaan luonnon rauhasta. Sää suosi oikein toden teolla. Autoja oli tienvierustat täynnä ja itsekkin ajoimme vähän pidemmälle mihin alunperin olimme ajatellut. Täällä onneksi riitti reittejä. Kunnon karttaa emme netistä löytäneen, mutta jonkinlainen paperi oli mukana, meillä kun on taipumusta vähän eksyä. Toki meillä on mukana kännykkä ja siihen ladattu maastokartta, ja siihen on jouduttu turvautumaan usea...

Hattula, Tenholan Linnavuori Ja päiväretki  Ruskeenkärkeen. Frisbeegolf kierros Hattulassa. Viimeinen lomapäivä on ehdottomasti lopetettava aurinkoiseen päiväretkeen luonnossa. Kohteeksi valikoitui Hattula.  Suurin odotuksin lähdettiin valloittamaan Tenholan Linnavuorta. Sää suosi ja aurinko paistoi korkealta ja komeasti. Auto jätettiin hienon hevostilan läheisyyteen ja siitä lähdettiin kipuamaan kohti Linnavuorta.  Polku oli helppokulkuista ja miljöö kaunista metsämaastoa. Itse vuorenvalloitus kuitenkin loppui kuin kunnolla alkoikaan. Noustiin ylös, oli aita, laskettiin alas. Nyt meillä itsellä taisi olla liian suuret odotukset paikasta. Olihan tuo ihan nätti paikka, mutta ei tosta vielä päiväretkeä tehdä, vaikka nuotio paikka olikin. No oli meillä suunnitelmissa kävellä vielä ruskeenkärkeen. Sitä varten oli reput pakattu eväillä ja iloisella mielellä. Reput siis selkään ja menoksi. Ihan mukava polku kävellä ja aurinko porotti taiv...

Kylpyläloma Peurunkassa Nyt lähdettiin välillä kylpylään rentoutumaan. Jalkani olivat aivan solmussa muutamien tämän kesän retkien takia, joten lepo on hyvästä. Lämpöasteita oli noin 30, joten kyllä tarkeni. Sekä ulkona, että sisällä. Onneksi otimme oman tuulettimen mukaan. Kylpylässä lillumisen lisäksi piti tietysti keksiä vähän muutakin aktiviteettia. Lähellä olisi joku rotko ja luola. Sehän on pakko käydä katsomassa. Nyt on kuitenkin melko lämmin, joten mitään pitkää matkaa ei viitsi lähteä tallaamaan kipeillä jaloilla. Parkkipaikalta olisi noin kahden kilometrin kävely kohteeseen, joten ihan sopiva matka. Hitonhauta on Laukaan Valkolassa sijaitseva rotko. Se on 800 metriä pitkä, ja sen seinämät ovat yli 10 metriä korkeat. Rotko on muodostunut joskus jääkauden aikana. Jätimme auton hiekkatien varressa olevalle parkkipaikalle, heti alkuun reitillä oli laavu missä olisi vaikka makkarat voinut paistaa. Tällä kertaa kuitenkaan ei ollut eväitä edes mukana. Reitti oli ...

Birgitanpolulle mars Kesäloman toinen osa alkoi, nyt täytyy päästä metsään. Johonkin tähän lähelle, helposti. Nyt matkaseurana oma poika, joka saikin valita yöpymis vaihtoehdon. Riippukeinu valittiin, ja koska ei ennen sellaisessa olla nukuttu. Sitä ennen yhden yön harjoitus kotipihassa. Siinäkin oli jo haastetta, koska pihalla ei oikein sopivia puita löydy. No unet tuli ja vaikka oli lämmin kesä, niin vähän yöllä paleli ilman alustapeittoa. Siis tarvitaan sellaiset. Kaapista löytyi kaksi vanhaa makuupussia, joista ompelemalla sai hyvät lämpöpeitot riippukeinuihin. Saimme autokyydin ja matka aloitettiin Paattakaiselta. Birgitanpolulla on vaikea tehdä lyhyempää rengasreittiä ja nyt olikin kiva kun ei tarvinut palata samaa reittiä takaisin kun meidät myös haetaan autolla pois. Rinkat selkään ja menoksi. Ensimmäinen 10 metriä ... mustikoita, rinkat pois selästä ja syömään, mutta mikäs kiire meillä. Ja matka jatkui läpi metsäisen osuuden. Tämä alku oli meille jo tuttu...

Ylläs / Norja 2017 Viikko oli Ylläksellä retkeilty, joten jotain muutakin oli keksittävä. Säät ei oikein suosinut ja vettä ropisikin joka päivä. Sitten säätiedotus lupasi lähes kaksi päivää ilman vettä. Auto pakattiin kiireesti ja Fordin nokka kohti pohjoista. Nyt lähetään ulkomaille....Norjaan. Ensin kohteena Alta, jonne ajeltiin hienoja vuoristoteitä. Tie oli kapea, mutta maisemat upeat. On jännä, kuinka maisemat muuttuvat, kun päästiin Norjan puolelle. Tunturit oli jylhempiä ja tiet kapeampia. Vähän välillä jopa pelotti, kun vastaan tuli autoja, oli se tie vaan niin kapea. Altan jälkeen matka jatkui jäämeren rannikkoa pitkin Kilpisjärvelle. Nyt tunturit näytti jo vuorilta. Näkymät rupeaa olemaan aikas komiat. Lunta lähes kaikkien tuntureiden huipuilla. Jos Suomen tuntureilla tuli katsoessa mieli kiivetä huipulle, niin näitä vuoria ei ensimmäisenä tehnyt mieli valloittaa. Näitä oli kyllä upea katsella ja nyt olimmekin ihan vaan autoretkellä. Matkalla pysähdyttiin ...