Torronsuo kesän kynnyksellä




Nyt eletään toukokuun loppua (2018) ja aurinko on paistanut useamman viikon yhteen putkeen.  Ihana ilma lähteä ihastelemaan Tammelan lähellä olevaa suota. Maastoltaan Torronsuo on  paksuturpeista  keidassuota.

Pysäköintialue on lähellä Kiljamoa, ihan 282 tien varressa. Tällä kertaa löysimme perille helposti. Tarkoituksena oli kiertää noin 10 kilometrin lenkki. Reitistä olin taas netistä tulostanut mukaan jonkunmoisen kartan ja parkkipaikan läheisyydessä on yleensä infotaulu, jossa on yleensä alueen reittikartta. Siitä on hyvä ottaa kuva, niin on hätävarakartta mukana.



Rinkka selkään ja menoksi. Toki näin lyhyttä reittiä varten pieni päiväreppu riittäisi, mutta itsellä on rinkka koekäytössä, jonka testaaminen tässä samalla hoituu. Uskaltaa sitten paremmin lähteä muutaman yön rinkkavaellukselle Lappiin.

Me valitsimme suunnaksi ihan lähellä olevan lintutornin,  josta kävimme katselemassa alueen maiseman yläilmoista. Ja sieltä näkyikin lähes koko suo ja pitkospuut, jota kohta pitäisi astella.



Pitkospuita riittää yli 3 kilometriä.
Suopursu tuoksui kevyesti ja lakassa oli jo kukka. Lintuja ja lintujen laulua ehkä odotin olevan enemmän, mutta vain käki kukkui kauempana. Yksi pikkuinen lintu sirkutti, todennäköisesti pesäänsä vartioiden. Pieni sisilisko sujahti pitkospuiden alle.

Vähän pelotti joko itikat on heränneet, koska niitähän suolla voipi olla enemmänkin. Onneksi ei tarvinut hätistellä hyttysiä tai paarmoja, niiden aika oli vasta tulossa.

Maisemat, ne vaan olivat hienot. Tauko pidettiin vanhalla Härksaaren louhoksen pohjalla. Nyt ei käytetty risukeitintä, koska on ollut todella kuiva toukokuu. Ruoka ja kaffeet valmistettiin mukana kulkevalla kaasukeittimellä. Ruokana itse kuivattuja perunasuikaleita pussikeiton joukossa. 

Aurinko paistoi ja kesän ensimmäiset hyttyset ilmoittivat olostaan, mutta koska tuuli sopivasti, ne eivät häirinneet meitä.


Tauolla rupesimme miettimään reitiämme ja koska kumpaakaan ei tiellä kävely kiinnostanut, palasimme pitkospuita pitkin takaisin. Näitä maisemia kun jaksaa katsella uudestaan. Reitin loppuosasta saimme vaihtelua kiertämällä Kiljamon kierroksen loppuosan.

Torronsuo onkin upea päiväretki kohde lyhyen reitin takia. Maisemat olivat upeat ja eri vuodenaikoina suolla on varmasti aivan eri tunnelma. Kyllä Suomen luonto osaa olla karu ja kaunis samalla kertaa.


"Tulihan se kesä sieltä,
lämmittämään varpaita ja mieltä.
Kukat koristaa oven pieltä
ja tuulitakille voi näyttää kieltä."







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Birgitan polku, Siisjärvi

Nokia, Kaakkurinjärvet

Toijalan luontopolku